.

Aika alkaa käydä vähiin. Vähän reilu vuorokausi lähtöön. Laukut on pakattu ja odottamassa ovella, että pääsisin viimeinkin matkaan. Läksiäisiä on vietetty parikin kappaletta, ja perhosia on jo vatsassa ihan kiitettävästi.

Oon huomannut, että mitä enemmän jännitän, sitä kipeämmäksi tulen. Oksettaa ja pyörryttää ja mahaa kourii ajatuskin, että pian on lähtö. Toivon, että pian helpottaa ja arki Englannin päässä alkaa nopeasti. Onneksi siellä on niin ihania ystäviä jo valmiiksi odottamassa jo lentokentällä, että eiköhän tämä tästä ala sujua ja jännitys pikku hiljaa kasvaa ja purkautuu sitten.

Huomenna on vielä muutamia pikku asioita hoidettavissa ja vietän aikaa vielä perheen kanssa. Tuleehan siinä sitten muutaman kuukauden tauko välissä. Suomeen tulen jouluksi takaisin käymään. Kovasti on ihmiset luvanneet tulla vierailemaan myös siellä.

Peukut pystyssä, että kone pysyy vielä ilmassa ja on turvallinen matka!